Sunday, November 20, 2005

Arto Lahti Presidentiksi –kansalaisliike tiedote kokonaisen Suomen puolesta ehdokkuus varmistumassa ja kansalle ryvettymätön presidentti

18.11.2005
ProKarelia

18 000 KANNATTAJAN RAJA YLITTYY 19.11.05

Professori Arto Lahti Presidentiksi -kampanjan tiedote:

Asia: Tiedote 19.11.2005, julkaisuvapaa
Lähettäjä: Arto Lahti Presidentiksi –kansalaisliike
Lisätiedot: www.artolahti.com
Email

18 000 KANNATTAJAKORTTIA YLITTYY 19.11.05

Professori Arto Lahti Presidentiksi –kansalaisliike on päässyt vahvaan keräysvauhtiin. Lauantaina 19.11 ylittyy 18 000 kortin raja reilusti, vaikka vasta 14.11 kampanja saavutti 15 000 kortin rajan.

- Kun vauhti jatkuu samanlaisena, ylitämme tavoitteena olevan 20 000 kortin rajan jo tulevan viikon tiistaina, ennakoi kovakuntoinen professori Lahti. Hän on itse ollut keräämässä joka päivä 7 – 10 tuntia. – Haluan keskustella ihmisten kanssa ja samalla kannustaa pientä ydinkerääjien joukkoa jaksamaan, sillä tämä on rankkaa hommaa, selvittää Lahti oman kenttäpanoksensa suurta määrää.

Professori Arto Lahti ja kampanjapäällikkö Tomi Riihimäki vetävät yhdessä kerääjien joukkoa lauantaina 19.11 Myyrmannissa. – Meillä on iso keräystapahtuma aamusta klo 9 alkaen ja jatkuen klo 18 saakka. Me toivotamme median edustajat tervetulleiksi seuraamaan, miten kannattajakorttien keräys käytännössä sujuu, esittää kampanjapäällikkö Riihimäki.

Arto Lahden kampanjan vauhti on kiihtynyt. Elokuussa oli alle tuhat korttia kasassa, mutta nyt päivävauhti on ollut 500 – 600 korttia.

Mitä asioita tulet presidenttiehdokkaana ottamaan esille, Arto Lahti? – Haluan tuoda korkean tason poliittiseen keskusteluun juuri niitä Suomen tulevaisuuteen olennaisesti vaikuttavia asioita, joista toiset pelkäävät puhua. On kummallista, miten valtiojohtomme ja johtava poliittinen eliittimme systemaattisesti vaikenee ja siten halveksii jopa miljoonien kansalaisten toiveita, täräyttää Lahti.

- Miksi ei käsitellä perusteellisesti meitä uhkaavan talouskriisin elementtejä ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen tai lama-yrittäjien saamista takaisin yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi? Emme me vaikenemalla selviä kriisistä tai globalisaation tuomasta uhkasta tai kykene sen mahdollisuuksia käyttämään hyväksi. Ihmisille on annettava asiallista tietoa ja heille on annettava mahdollisuus omakohtaiseen ratkaisujen tekoon, vaatii professori.

- Tulen ehdokkaana ottamaan esille sen, miten meitä 60 vuotta vaivanneet ns. kipukysymykset lopulta ratkaistaan. Näillä tarkoitan esim. ns. sotasyyllisyys- ja asekätkentätuomioiden purkamista sekä Karjalan ja kaikkien muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamiseen liittyvien selvitysten käynnistä. Olemme olleet vaiennettu ja itse itsemme vaientava kansakunta. Sellainen epäterve kehitys on lopetettava, vaatii Lahti.

Professori Lahti korostaa demokratian lisäämistä myös siten, että siirrytään yhden prosentin vallasta aitoon demokratiaan. – Yhden prosentin vallalla tarkoitan puolueiden käsittämättömiä etuoikeuksia. Vain prosentti kansasta kuuluu puolueisiin. Silti ne saavat suuret puoluetuet, ne jakavat virkapaikkoja määräävät, missä kaappi seisoo. Tosiasiassa puolueiden sisälläkin on vain muutama keskeinen vaikuttaja, jotka pitävät päätöksenteon hallussaan, toteaa Arto Lahti.

Vaikka kampanjatavoite häämöttää muutaman päivän päässä, ei kampanja ryhdy lepäämään laakereilla. – Toivon, että saavutettuamme perustavoitteen, demokratian lisäämistä kannattavat kansalaiset täyttävät ja lähettävät kannattajakortteja. Mitä enemmän kampanjamme saa tukea, sitä paremmin meitä kuullaan, sillä todellinen vaalitaisto vasta on alkamassa, muistuttaa professori Arto Lahti.

Lisätiedot:

Professori Arto Lahti
050 376 9428 Email

Kampanjapäällikkö Tomi Riihimäki
040 545 7000 Email





^ Takaisin ylös Lisää artikkeleita kirjoittajalta Artikkeli-arkisto

--------------------------------------------------------------------------------------

15.11.2005

ProKarelia

PUTIN JAPANIIN 20-22.11.05

Venäläinen Lenta.ru kertoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Japanissa 20-22. marraskuuta tänä vuonna. Lenta.ru arvioi, että Putin ja Japanin pääministeri Koidzumi keskustelevat maitten välisestä rajasopimuksesta sekä aluekysymyksistä.

Venäläiset tiedotusvälineet ovat tänä syksynä vaienneet Kuriilien kysymyksestä. Kesällä saadun tiedon mukaan maat olisivat päässeet sopuun puolesta Kuriilien eli Sahalinien saarista. Tämä ratkaisu ei tyydyttänyt Japania.

Japani on ilmoittanut toistuvasti, ettei se allekirjoita rauhansopimusta Venäjän kanssa, ennen kuin koko Kuriilien kysymys on ratkaistu. Neuvotteluja on käyty useita vuosia. Neuvottelut alkoivat päästä konkreettiselle tasolle, kun ne siirtyivät noin vuodeksi ulkoministerien väliseksi ja sen jälkeen ns. seitsemän viisaan miehen tasolle.

Koska Japani oli Neuvostoliiton ja Saksan ohella toisen maailmansodan hyökkääjävaltio, ei Venäjä luovu Kuriilien saarista ilmaiseksi. Julkisuudessa ei ole puhuttu rahasummista, mutta huhujen mukaan kyseessä olisi erittäin merkittävä Japanin panostus Siperian kehittämiseen.

Kun presidentti Putin nyt on päättänyt lähteä Japaniin, se merkinnee sitä, että sopimus Kuriileista ja rauhansopimus syntyvät. Tällainen tilanne olisi vahva myönteinen askel ja edistäisi rauhanomaista kehitystä sekä taloudellista hyvinvointia Aasiassa.

Kuriilien palautus poistaisi yhden esteen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautukselta. On selvää, ettei Venäjä ole voinut antaa minkäänlaista myönteistä signaalia Karjalan palauttamisesta, koska se olisi välittömästi vaikuttanut Kuriilien palautuksessa tarvittavaan panostukseen.

Kuriilien palautuksella olisi todennäköisesti myös positiivinen vaikutus Königsbergin eli Kaliningradin neuvotteluihin. Tämä on vanhaa Itä-Preussin aluetta, jonka Saksa haluaa takaisin. Tämäkin kysymyksen osalta on vallinnut täysi hiljaisuus, on odotettu jotain.

Kuriilien neuvotteluilla ja Karjalan palautuskysymyksellä on muutama erittäin merkittävä ero. Kuriilien taloudellinen merkitys on vähäinen, Karjalan merkitys Suomen taloudelle erityisesti Venäjälle etabloitumisen ja Suomen talouden kehittämisen näkökulmasta aivan keskeinen. Toinen on se, että Japani ja Neuvostoliitto/Venäjä olivat molemmat hyökkääjävaltioita. Suomi sen sijaan oli uhri, jonka kimppuun Neuvostoliitto hyökkäsi.

Kolmas erittäin merkittävä ero on siinä, että Japanin valtiojohto pääministerin johdolla on systemaattisesti ja määrätietoisesti ajanut Kuriilien palautusta. Asiaa on selvittänyt myös parlamentaarinen valtuuskunta.

Suomessa sen sijaan maan presidentti, Tarja Halonen (sd), sanoo tiukasti, ettei hän suostu ottamaan Karjalan kysymystä edes esille, eikä hän suostu puhumaankaan siitä. Suomen pääministeri, Matti Vanhanen (kepu), lupaa Karjalan maat venäläisille kysymättä maitten oikeilta omistajilta eli evakoilta mitään. Myöskään hän ei suostu keskustelemaan Karjalasta.

Presidentinvaalien alla on jälleen syytä kysyä, ajaako Suomen nykyinen valtionjohto suomalaisten vai venäläisten asiaa. On myös kysyttävä, miten Halonen ja Vanhanen voivat olla ehdokkaina presidentinvaalissa, kun he määrätietoisesti hyljeksivät 3.5 miljoonan suomalaisen mielipidettä siitä, että Karjalasta voidaan puhua. Ei kansa ole presidenttiä varten, vaan presidentti on kansan palvelija.

Myös muut viralliset presidenttiehdokkaat vaikenevat Halosen ja Vanhasen ohella. Heidi Hautala ja Timo Soini ovat valmiita puhumaan asiasta, kun se otetaan esille. Molemmat myös pitävät Karjalan viemistä vääryytenä ja Soini haluaisi, että vääryys korjataan.

Ainoa, joka puhuu rohkeasti mm. sotasyyllisyys- ja Karjalan kysymyksestä on presidenttiehdokkaaksi pyrkivä professori Arto Lahti. Lahti on myös selvittänyt palautuksen taloudellisia vaikutuksia ja todennut, että palautus on win-win –tilanne Suomelle ja Venäjälle. Palautus myös toimii Suomen talousveturina.

Professori Lahti on jo kerännyt 15 550 kannattajakorttia. Nykyisellä vauhdilla hän saavuttaa tavoitteena olevan 20 000 kortin rajan marras-joulukuun vaihteessa. www.artolahti.com.

On perusteltua odottaa, että presidentinvaalissa siirrytään suomettuneesta vaikenemisesta avoimeen keskusteluun Suomelle tärkeistä asioista. Sotasyyllisyys ja Karjala ovat juuri niitä asioita.

Voimme myös toivottaa presidentti Putinille ja pääministeri Koidzumille positiivisia neuvotteluja ja rakentavaa lopputulosta. Se on olisi positiivinen lähtölaukaus Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautukselle.





^ Takaisin ylös Lisää artikkeleita kirjoittajalta Artikkeli-arkisto

-----------------------------------------------

14.11.2005
ProKarelia

PROF. LAHTI KERÄNNYT 15 001 KORTTIA!

Asia: Tiedote 14.11.2005, julkaisuvapaa
Lähettäjä: Arto Lahti Presidentiksi –kansanliike
Lisätiedot: www.artolahti.com, Email

PROFESSORI LAHDEN KAMPANJA KERÄNNYT 15 001 KANNATTAJAKORTTIA!

Professori Arto Lahtea kannattava kansalaisliike on kerännyt jo yli 15 000 kannattajakorttia presidentinvaaleja varten. - Se on ollut pienelle ydinjoukolle rankka homma. Arto Lahti on itse osallistunut keräykseen erittäin aktiivisesti joka päivä. Keräämme puuttuvan 5 000 joulukuun alkuun mennessä, uskoo kampanjapäällikkö, kauppat. maisteri Tomi Riihimäki.

Professori Lahti on hyvin tyytyväinen tilanteeseen ja lupaa viedä koko kampanjansa aktiivisesti loppuun saakka. - Olen erittäin iloinen siitä, että kampanja on edennyt näin hyvin. Suomessa on useita kipeitä ja suuria kysymyksiä täysin avoinna, eikä kukaan presidenttiehdokkaista ota niitä esille. Presidenttiehdokkailla pitää olla rohkeutta keskustella myös vaikeista asioista, painottaa professori Lahti.

Arto Lahti luettelee niitä suuren luokan asioita, joista presidentinvaaleissa tulisi ehdottomasti keskustella. – Meidän pitää keskustella nurkan takana väijyvästä talouskriisistä, ettei se taas yllätä kansalaisia täydellisesti. Karjalan palauttamiskysymyksestä vaikeneminen nimenomaan valtiojohdon tasolla on täysin käsittämätöntä. Siinä on samalla kysymys myös talousveturistamme hyvinvointivaltion palvelujen ylläpitämiseksi, painottaa Lahti.

- On heti käynnistettävä ns. sotasyyllisten tuomioiden purkaminen. Kunnes se on tehty, olemme sotiin syyllisiä erityisesti ulkomailla. Me itse tunnustamme syyllisyytemme, vaikka olimme Stalinin hyökkäyssodan uhri. Valtiojohdon menettely on häpeällistä, tuomitsee professori, joka katsoo myös turvallisuusvaje-keskustelun olevan yksipuolista.

- Kaikilla ihmisillä ei ole varaa kunnolla ostaa edes ruokaa, kaikki välttämätönkin on tiukalla. Ennen tätä vaihetta perehdyin 15 vuoden ajan lama-yrittäjien tilanteeseen. Kuulemani elämänkokemukset olivat ahdistavia. Suomessa pitäisi lopettaa yhden prosentin eliittioikeudet eli puolueiden suuret tuet ja muut oikeudet. Nekin rahat pitäisi jakaa heikosti toimeentuleville eli äänestäjille.

Arto Lahti vastustaa riitaisen hallituksen laki-esitystä homo- ja lesboparien oikeudesta saada keinotekoisia lisääntymishoitoja ja adoptio-oikeuksia lapsiin. – Haluan estää isättömien eli jo syntymästään puoliorpojen, suvuttomien ja identiteetiltään epäselvien lapsien tuottamisen. Sillä eihän lapsia tuoteta, vaan he ovat luomisihme, sanoo professori Lahti vakavasti.

- Toistan aikaisemmin sanomani, että maassamme tarvitaan todellista arvo- ja substanssikeskustelua korkealla tasolla Suomea koskevista suurista asioista. On aika lopettaa suomettuneen ajan vaikeneminen ja siirtyä avoimeen kansalaisyhteiskuntaan. Kampanjani haluaa auttaa avoimuuden lisäämisessä ja Suomen menestymisessä globalisoituneessa maailmassa, linjaa professori Arto Lahti.

Kannattajilleen ja tukijoille sekä aidon demokratian lisäämisestä kiinnostuneille Arto Lahti esittää toivomuksen, että he aktiivisesti täyttäisivät kannattajakortit ja mahdollisuuksien mukaan keräisivät kortteja myös lähipiiristä. - Demokratia ei toteudu, eikä vaikeita avoinna olevia asioita saada esille, ellen saa kansalta siihen selkeää valtuutusta eli 20 000 kannattajakorttia, on professorin viesti.

Lisätiedot:

Professori Arto Lahti
050 376 9428
Email

Kampanjapäällikkö Tomi Riihimäki
040 545 7000
Email




^ Takaisin ylös Lisää artikkeleita kirjoittajalta Artikkeli-arkisto

1 comment:

Rosa Meriläinen Vittu haisee hyvältä said...

-------


-----
Kyllä on jouluisa ola kun on niin pimeää ettei näe edes neekereitä, jollei hollille tule;)

--------

Ohessa monelta palstalta sensuroitu Jesus-Hitlerin kirjoitus luettavaksenne arvon monikulttuuriuskovaisille:

Oliko Gallen-Kallela rasisti?
Kirjoittanut: Jesus-Hitler 5.12.2006 klo 22.04


Suuri taiteilija Akseli Gallen-Kallela vietti parisen vuotta Afrikassa viime vuosisadan alussa. Tästä matkasta ja sen kokemuksista kerrotaan kirjassa Akseli Gallen-Kallela: Afrikka-kirja - nimisessä teoksessa.

Toisin kuin nykyjään, tuolloin oli neekeri vielä eksoottinen kummajainen ja Gallen-Kallela tekeekin heistä kiintoisia huomioita, joita poliittisen korrektiuden nykyiset vaatimukset eivät ole päässeet sensuroimaan aikana, jolloin pidettiin itsestään selvänä, että "villit" olivat evoluutiossa merkittävästi valkoisia kansoja alempana.

Käytän tässä kirjoituksessani juurevaa ja ilmaisultaan täsmällistä sanaa "neekeri". Teen sen ensinnä siksi, että kyseiselle ilmaukselle ei olla tähänkään päivään mennessä keksitty asianmukaista muuta ilmaisua; tummaihoinen tai musta ei luonnollisestikaan käy, koska kaikki tummaihoiset tai mustat eivät ole neekereitä. Toisekseen tässä käytetään tuota sanaa siksi, että Gallen-Kallela itsekin sitä käyttää mitä suurimmalla rakkaudella ja hellyydellä.

Seuraavassa siis valikoituja kohtia Akseli Gallen-Kallelan neekerihuomioista:

-Gallen-Kallela kertoo, että "rappiolle joutuneet villit" juoksentelevat mielellään ympäriinsä valkoisten vanhoissa ryysyissä, enimmäkseen vailla housuja ja joskus kattila tai jopa yöastia eli potta päässään. (sivu 21)

-Neekereistä taiteilijamme kertoo, ettei heitä koskaan saada alistumaan mihinkään työntekoon, ellei sotimista lasketa työnteoksi. (sivu 22)

-Itä-Afrikan neekereillä on Gallen-Kallelan mukaan "veltto luonne". (sivu 24) -Olivatkos muuten somalit sieltä itäisestä Afrikasta? toim. huom.

-Neekerit voisivat Gallen-Kallelan mukaan hyvinkin mukautua länsimaiseen sivistykseen, ellei heiltä puuttuisi kaksi kykyä: työnteon ja nöyryyden lahjat. (sivu 24)

-Gallen-Kallelan ammuttua antilooppeja hän tapasi ottaa itselleen selkäpalan, maksan, kielen ja munuaiset reisipaistin ohella. Sen sijaan hänen neekeripalvelijainsa keskuudessa puhkeaa aina tappelu, kuka saa syödäkseen ammutun eläimen peräsuolen. (sivu 36)

-Kerran viidakossa Gallen-Kallelan peukalosta repeytyi lihasuikale roikkumaan. G-K käski neekeripalvelijaansa pitämään siitä kiinni että hän itse pääsisi leikkaamaan sen kokonaan irti. Tällöin neekeri katseli vertavaluvaa lihasuikaletta peukalossa ja sanoi: "minä tahdon syödä herrani lihaa". Tästä G-K kimpaantui ja käski neekerin heittää lihasuikaleen pois samalla kiroten neekeriä, joka teki työtä käskettyä mutta katseli vielä kaihoisasti ruohikkoon lihasuikaleen perään sanoen: "valkoisen miehen liha maistuu kovin hyvältä". (sivu 42-43)

-G-K kertoo, että kerran hänen neekeripalvelijansa ottivat kokin ratsuhousut, leikkasivat ne halki ja käyttivät kumpaakin lahjetta hattuna. Muulla tavoin eivät neekerit G-K:n mukaan housuja käyttäneetkään. (sivu 44)

-Neekereiden logiikasta ja rahajärjestelmästä G-K kertoo seuraavaa: "yksi pice on 2 senttiä ja kaksi piceä on 3 senttiä, mutta kolme piceä 5 senttiä, 100 senttiä on rupia ja yksi rupia on 16 annaa. Yksi annas taas on 6 piceä!!??" (sivu 45-46)

-Erään kerran aamiaispöytään tultaessa tuntui äkkiä kirpeää hajua. Tämä johtui siitä, että jotkut neekereistä olivat syöneet äsken kaadetun eläimen raakaa lihaa ja osa heistä oli kaivanut paljain kourin suuhunsa nestettä eläimen suolista ja mahalaukusta. Haisevat neekerit komennettiin loitomma, mutta he vain irvistivät ja ryntäsivät "pesemään" samalla aineella naamansa ja koko kehonsa, sillä he tuntuivat kovin rakastavan suoli- ja mahalaukkunesteen tuoksua. (sivu 116)

-G-K kertoo, että neekerit pitävät naisen kappalehintana 30-50 lammasta. Kun neekerimies on ansainnut riittävän määrän lampaita, hän ostaa itselleen naisen ja kun tämän työllä ollaan jälleen rikastuttu, ostaa mies toisenkin vaimon ja niin edelleen. Lopulta kun miehellä on suuri määrä vaimoja, hänen ei tarvitse tehdä ollenkaan työtä, sillä sen suorittavat vaimot ja heimonsa sotapalveluksestakin on neekerimies täten vapautettu ainiaaksi. (sivu 126)

-Eräs neekeripoika kertoi Gallen-Kallelalle, että heidän tapojensa mukaan vanhin poika perii isänsä kaiken omaisuuden - myös naiset, jotka lasketaan omaisuudeksi. G-K:n seurue kyseli neekeriltä hämmästyneenä, periikö siis poika oman äitinsäkin vaimokseen? Perii kyllä, poika vastasi, mutta lisäsi surullisena, että hän ei saa mitään koska ei ole vanhin poika ja täten hänen täytyy tehdä työtä valkoiselle miehelle. (sivu 128)

-Gallen-Kallela kertoo, että neekereiden hiki tuoksuu vastenmielisen imelältä. (sivu 132)

-Kerran G-K ampui jälleen antiloopin ja oli juuri nahoittamassa sitä, kun hänen eteensä pelmahti tuntematon neekerijoukko kärjessään ylpeännäköinen johtajaneekeri, joka oli tälläytynyt kaikenlaiseen alkuasukasrihkamaan osoittaakseen johtajuuttaan. Neekeri väitti olevansa seudun sulttaani ja vaati G-K:lta veroa tämän kaatamasta eläimestä. Kun G-K ei lämmennyt moiselle kiskonnalle, neekeri yritti napata saaliseläimen itselleen. Tällöin G-K nappasi neekerisulttaania tukevasti kurkusta kiinni ja sanoi, että olipa tämä vaikka koko Afrikan sulttaani niin saalis on valkoisen miehen kaatama ja kuuluu valkoisen miehen oikeuden perusteella valkoiselle miehelle. Lisäksi G-K löi vielä herra sulttaanineekeriä pari kertaa kiväärinperällä isällisesti niin jopa neekeri harppoi tiehensä laumoineen. G-K ei ollut lainkaan vihainen kyseiselle neekerille vaan nauroi koko juttua. (sivu 156)

-Eräänä aamuna tuli G-K:n seurueen luokse joukko kikuijuneekeriakkoja, jotka heti valkoiset nähtyään ryhtyivät vimmatusti sylkemään näiden päälle. Kävi ilmi, että päällesylkeminen oli neekereille suuri kunnianosoitus ja näin he tahtoivat kunnioittaa valkoista miestä. Neekerit jopa tervehtivät toisiaan sylkemällä sivulle, mutta erityinen arvonannon osoitus oli päälle sylkeminen. Eräskin vanhan akka tuli ja rukoili hartaasti, että G-K:n vaimo sylkisi hänen päälleen; tämä olisi kuulemma neekerille suureksi siunaukseksi. (sivu 162)

-G-K tapasi seurueineen sattumalta myös erään suurivaltaisen neekerihallitsijan, joka istui alamaistensa kanssa suuren puun alla. Hänen Majesteettinsa istui keskellä puhvelinsarvesta tehty viinakannu kädessään. Vieressä kykkivät ministerit ja viinasarvi kiersi mustasta kädestä toiseen. Nämä neekerit olivat juopotelleet jo useita vuorokausia. Kuningasneekeri iski silmänsä Gallen-Kallelan tyttäreen ja yritti ostaa tätä. Piloillaan G-K kysyi, mitä etua tästä kaupasta olisi. Kuningas kertoi, että hänen kuningattarenaan tyttö saisi juoda puhvelinmaitoa niin paljon kuin jaksaisi ja lisäksi saisi syödä hunajaa aamusta iltaan. Aikansa kaupoilla pilailtuaan G-K teki lähtöä ja näköjään oikeaan aikaan; neekerikuninkaan ministerit hapuilivat jo keihäitään humalaltaan. (sivu 170-171)

-Toisen kerran kohdattiin toinen neekerikuningas, lihava mies, jolla oli kruununa antiloopin vatsalaukusta neulottu kotsa, joka oli koristeltu lukuisin, likaisin housunnapein. G-K iski pöytään Black and White - whiskypullon, jota alettiin sitten miehissä tyhjentää. Neekerikuningas mieltyi kovin viskiin tai paremminkin tyhjään viskipulloon, jonka kyljessä hän hämmästyksekseen näki oman kuvansa. Tätä ihmettä neekerikuningas esitteli ministereilleenkin, että katsokaa, kuninkaanne kuva on valkoisen miehen pullon kyljessä. Ministeritkin katsoivat lasipullon kylkeä vuorollaan mutteivät nähneet kuninkaansa naamaa, vaan omansa. Eivät kuitenkaan kehdanneet sanoa sitä lihavalle hallitsijalleen, vaan olivat ihailevinaan. Ikäänkuin neekeriversio "Keisarin uusista vaatteista"! G-K antoi lopuksi tyhjän viskipullon kuninkaalle, joka kovin liikuttui valkoisen miehen eleestä. (sivu 252)

-Sattui, että G-K:n neekerikokki katosi mukanaan rahasumma. G-K ilmoitti asiasta poliisille ja kumma kyllä, pian kokki saatiinkin kiinni. Kävi ilmi, että varkauden lisäksi neekeri oli tehnyt muutakin kolttosta; hän oli halkaissut erään toisen neekerin kallon, mutta jalomielisyydessään G-K ei vaatinut miehelle rangaistusta, pahoitteli vain, että kehityskelpoinen neekeri oli pilannut elämänsä. (sivu 264)

-Kerran Nairobissa vieraili intialainen teatteriseurue, joka esitti valkoiselle ja mustalle yleisölle jotakin intialaista draamaa, jossa kultapukuihin pukeutuneet urhot lävistivät toisiaan kauheilla miekoilla ja tekoverta roiskui lätäköiksi lattialle. Aina, kun nähtiin verinen kohtaus, kaikki yleisössä olevat neekerit kirkuivat mielettöminä ihastuksesta. Myöhemmin neekerit kertoivat tuohtuneina Gallen-Kallelalle, että näyttelijät olivat pettäneet heitä; olivat tulleet näytelmän jälkeen kiittämään yleisöään, jolloin tarkkaavaiset neekerit olivat havainneet, etteivät surmatut näyttelijät olleetkaan kuolleet oikeasti! Tällöin neekerit olivat suuttuneina vaatineet rahojaan takaisin, oli kuulemma ennenkuulumattoman julkeaa pettää heitä tällä tavoin! (sivu 264-265)

Tässä siis muutama Akseli Gallen-Kallelan kokemus ja havainto neekereistä. Tuohon aikaan vielä salliittiin objektiivisten ja puolueettomien havaintojen tekeminen neekereistä. Jos joku kertoisi samoja asioita tänä päivänä Afrikan syrjäseudulta ( ja sellaiset tapahtumat olisivat mitä todennäköisemmin mahdollisia taikauskon ja väkivallan sävyttämässä Afrikassa ), häntä pidettäisiin rasistina ja törkimyksenä, vaikka kyseessä on vain neutraali havainnointi.

Oliko siis Gallen-Kallela rasisti? Ei varmaankaan siinä mielessä, että hän suhtautui neekereihin ystävällisesti, jopa kehui heitä aiheen ilmaannuttua älykkäiksi ja kauniiksi, pyrki heitä auttamaan ja kohtelemaan isällisen huolenpitävästi varojaan tai lääkkeitään säästämättä. Siinä mielessä häntä taasen voi pitää rasistina, että hän tiedosti erittäin kirkkaasti länsimaisen sivistyksen ylivoimaisuuden alkukantaiseen ja kivikautta elävään villi-ihmiseen ja tämän aikaansaannoksiin nähden. Hänelle - kuten kaikille hänen aikalaisilleen - oli havainnon antama itsestäänselvyys, että valkoinen oli neekeriä merkittävästi kehittyneempi otus kaikilla inhimillisyyden mittareilla mitattuna. Huomattakoon kuitenkin, ettei tämä antanut Gallen-Kallelalle syytä kohdella neekeriä huonosti. Tässä voisimme ottaa oppia häneltä kahdessakin mielessä: voisimme tunnustaa sen tieteenkin lukuisia kertoja osoittaman tosiasian, että neekerit keskimäärin ovat paljon henkisiltä kyvyiltään valkoisia jäljessä. Toisekseen voisimme ottaa oppia sikäli, että tästä huolimatta tai paremminkin tämän vuoksi kohtelisimme neekereitä auttavasti ja isällisesti, sillä samoin kuin Gallen-Kallelankin aikana, ovat neekerit tänäänkin kyvyttömiä huolehtimaan omista asioistaan - valtakunnistaan nyt puhumattakaan. Olisi siis kaikkien kannalta parasta, että valkoiset ottaisivat hoitaakseen Afrikan neekereiden maat. Lisäksi neekereiden pääsy Eurooppaan tulisi estää, sillä heidän läsnäolonsa täällä aiheuttaa vain rikoksia, syrjäytymistä, työttömyyttä ja slummeja. Sen sijaan neekereiden tulisi valkoisten ohjauksessa rakentaa kotimaitaan Afrikassa sen sijaan, että he nyt pakenevat jättäen naiset ja lapset kurjuuteen tavoitellen joutilasta elämää Euroopassa hyvinvointivaltion kustannuksella, joka sekin romahtaa kun kolmannesta maailmasta on riittävän monta ylläpidettävää tullut niskoillemme ja vielä yhteiskuntarauhaa rikoksin uhkaamaan.

Kolonialismin aikaan Afrikka kukoisti, sillä silloin sillä oli järkiperäinen ja moraalinen johto. Voisimme ottaa näistä ajoista oppia ja täten tukea myös neekereiden elämää ja heidän kotiseutujensa kehitystä. Kolonialismin ajoista on Afrikka vain suistunut kohti aina vain pahempaa kurjuutta. Nyt on valkoisten aika ottaa asiat hallintaansa ja auttaa veljeään neekeriä!